|
|
16 vuoden työ mestariksi Paini on juurtunut Kirkkonummelle - Ihan tyhjästä aloitettiin. Paini oli uusi laji Kirkkonummella. Aluksi leviteltiin pieniä jumppamattoja. Syksyllä saatiin rullamatot. Kaikki lähti päivällä koulussa pidetystä paininäytöksestä. Illan harjoituksiin tuli 40 poikaa ja pari tyttöäkin, muistelee Kirkkonummen Urheilijoiden painin ”sielu ja ylipäävalmentaja” Pertti Karppinen. Karppista vastapäätä istuu Tino Orell, tämän kevään miesten Suomen mestari sarjassa 84 kiloa. Tino aloitti ensimmäisten joukossa KirkU:n painikoulussa. Pitkäjänteinen ja ankara 16 vuoden työ palkittiin nyt kultamitalilla. Tinon tähtäin on paljon korkeammalla, mutta palataan siihen hieman tuonnempana. Vuosi oli 1991, kun paini tuli Kirkkonummelle. Kirkkonummen Urheilijat oli silloin ja on edelleen yleisseura. Lajeja olivat mm. lento- ja jalkapallo, yleisurheilu, hiihto ja keilailu. Osa lajeista elää edelleen, mutta millä tahansa mittarilla arvioituna paini on seuran ykköslaji. Kirkkonummelle oli muualta maasta työn perässä muuttanut sellaisia painin läpitunkemia miehiä kuin Pertti Karppinen, Kari Haapasaari, Ari Åman ja Yrjö Tiitto. Samaan aikaan TUL käynnisti ei puolilla maata painin ja rytmisen voimistelun esittelykiertueita. Päivällä järjestettiin koulussa lajin näytös, jaettiin oppilaille kutsut illan harjoituksiin ja siitä homma lähti liikkeelle. Painin kiertueilla olivat mukana mm. päävalmentaja Sauli Heinonen, painija Harri Back ja moninkertainen arvokisamitalisti Tapio Sipilä. - Muistan sen esityksen. Kaikki voltit. Se oli räväkkää toimintaa, myhäilee Tino Orell. - Tino sanoi illalla, että hän haluaa heittää yhtä hienot voltit kuin Sipilä. Tapsan mitalit kiersivät poikien käsissä, ja Tinokin halusi voittaa, kaivelee muistiaan ja lehtileikearkistoaan Karppinen. 
Kirkkonummen painin sielu on ollut Pertti Karppinen. Painiperheestä Paini lähti nopeasti liitoon ja kirkkonummelaiset painijat opittiin tuntemaan. Jo vuonna 1994 TUL:n liittojuhlapaineissa Turussa Tino Orell voitti sarjansa ja muutoinkin KirkU.n painijat heittivät vastustajiaan ikäkausikilpailuissa. - Touhu oli alkuun varsin kilpailuhenkistä. Vain kilpailuihin tähdättiin, sanoo itsekin vankan painijataustan omaava Karppinen. Oulusta syntyisin olevan Karppisen isä on myös tunnettu painimies Kimmo ”Kippari” Karppinen. Pertin oma ura katkesi olkapäävammaan. Siksi mies uskookin, että hänelle jäi vielä virtaa valmentaa. Ja kyllä Karppinen valmensikin. Hän vaihtoi työvuoroja, oli harjoituksissa ja jatkoi työpäivää yömyöhään, että sai tunnit tehtyä. Viikonloput menivät kilpailumatkoilla ja harjoitusleireillä. Nykyään vauhti on hieman laantunut. Pertti ei käy joka ilta salilla, ja hän koutsaa seuran valmentajia. Heidän joukossaan on muutamia painiuransa KirkU.n painikoulussa aloittaneita, ja nyt siis valmennuspuolelle siirtyneitä nuoria miehiä mm. Kalle Karppinen, Mikko Boman ja Jyri Hämäläinen. Kalle on jo kolmannen polven painivalmentaja. Hyvä talkoohenki KirkU:n painissa on nykyään useita taso- ja ikäryhmiä; nassikkaryhmä, kilparyhmä ja kuntoryhmä. KirkU:n valmentajat ovat vetäneet painitreenejä mm. Mestiksen paikallisen jääkiekkoseura Salamien pelaajille. Kirkkonummelaisen painin koti on Gesterbyn koululla, jonka jumppasalissa on pidetty lukuisat kilpailut. Uimahallin valmistuttua myös sinne saatiin harjoitustila yhdessä judon kanssa. Painimiehet haikailevat uusien mattojen perään, sillä käytössä oleva judomatto on liian kova alusta. Pertin valmennusopit ovat paitsi omalta painiuralta myös TUL:n valmennuskursseilta ja leireiltä sekä Painiliiton valmentajakoulutuksesta. Hän korostaakin taustojen ja perinteiden merkitystä. - Urheilu on aina aaltoliikettä. Nyt KirkU:n painissa menee pari vuotta ennen kuin saamme poikia SM-tasolle. Tulevaisuus on kuitenkin turvattu. Perheet ovat lähteneet hyvin mukaan toimintaan taustalla. Seurassa tehdään ahkerasti talkootöitä. Mihinkään kisoihin lähdettäessä ei ole käyty painijoiden vanhempien kukkarolla, vaan seura on maksanut kilpailumatkat ja -maksut, sanailee Karppinen. Tinon kulmalla Pertti Nyt takaisin Tino Orelliin, joka on seuran lippulaiva ja painijapoikien esikuva. Tino oli jo 16-vuotiaana 20-vuotisten SM-kolmonen ja poikien SM-mitalisti. - Painijaksi pitää haluta, tiivistää Tino. Ja hän halusi. 17-vuotiaana hän teki huikean ratkaisun. Nuorukainen lähti opiskelemaan ja harjoittelemaan Kirkkonummelta Kuortaneelle. - En ollut ikinä edes käynyt Kuortaneella. Sieltä Tinon tie on vienyt Seinäjoelle. Hän opiskelee ammattikorkeakoulussa auto- ja kuljetustekniikkaa. Opiskeluissa on kuitenkin välivuosi. Nyt Tino satsaa kaiken painiin. Tino harjoittelee Kim-Jussi Nurmelan ja olympiavoittaja Jouko Salomäen ohjauksessa. Tiukasti ykkösmiehenä on kuitenkin kaikki nämä painivuodet säilynyt Pertti Karppinen. Eikä vain taustalla. Kun Tino painii kilpailuissa, hän haluaa kulmalle Pertin. Kaksikko pitää tiiviisti yhteyttä. Tino on voittanut kovassa kansainvälisessä seurassa mm. Kansainvälisen Työväen Urheiluliiton CSIT:n mestaruuden. Hän on paininut maajoukkueessa mm. Suomi-Ruotsi maaottelussa, Vantaa Painicupissa ja Herman Kareessa. Tino on sitä tulevaa painijasukupolvea, jotka nousevat mestareiksi Marko Yli-Hannukselan ja kumppaneiden jälkeen. Tähtäimessä olympialaiset Hieman nuorta miestä harmittaa, ettei Suomen mestaruus tuonut paikkaa EM-joukkueeseen. - Olisin halunnut karsia EM-paikasta. Syksyn MM-kisoihin on kuitenkin kaikilla mahdollisuus ja aion panostaa nyt kaikki painiin. Jos sitten olen huonompi, ei selittelylle ole sijaa. Harjoittelun ohessa Tino tekee järjestyksenvalvojan töitä, jotta pysyy leivän syrjässä kiinni. Tähtäin on kuitenkin asetettu nyt Pekingiin 2008 ja vieläkin pidemmälle vuoteen 2012. Paikka Pekingin olympiamolskille ei irtoa helpolla. Se pitää hankkia. Tino Orell on kuitenkin valmis panemaan kaiken peliin. 
Kuudentoista vuoden tiivis yhteistyö on tuottanut tulosta. Kirkkonummen Urheilijoiden Tino Orell on saavuttanut miesten Suomen mestaruuden Pertti Karppisen ja laajan yhteistyöverkoston työn tuloksena. Kuva 2007 helmikuun SM-paineista Lahdesta. Teksti: Mikko Karlsson Kirjoittaja on Auto- ja Kuljetusala-lehden päätoimittaja, joka on ollut mukana alusta lähtien KirkU:n painitoiminnan taustalla mm. talkoolaisena, kilpailujen kuuluttajana ja lehtijuttujen kirjoittajana. Kuva: Hannu Kiminkinen |
|||
| © 2007 Suomen Painiliitto ry |
|