Nassikka- ja koulupainille on tilausta

Viestit eri puolilta Suomea kertovat, että nassikka- ja koulupainitilaisuuksia vedetään innokkaasti. Marko Yli-Hannukselan ja Marko Asellin tehokierros heijastelee ilmeisesti edelleen, mutta varmasti kouluille, päiväkodeille sekä erilaisille kerhoille soveltuvat lajimuunnokset on havaittu laajemminkin hyviksi ja monipuolisiksi liikuntamuodoiksi.

Kun olin 80-luvun alussa pistämässä koulupainia jalalle, kysyntää oli jo tuolloin kovasti, mutta ilmeisesti painiväen aktiivisuudessa oli tuolloin toivomisen varaa. Muistelen, että jossakin päin Suomea nimenomaan paini-ihmiset suhtautuivat uuteen tulijaan ennakkoluuloisesti, koska kyseessä ei ollut "oikea paini". Aina ei ymmärretty, että koulupuoli tarvitsee oman yksinkertaisen muotonsa.

Ilpo Seppälä oli hieman myöhemmin ansiokkaasti lanseeraamassa nimenomaan päiväkodeille soveltuvaa nassikkapainia, ja se sai myös Nuoren Suomen innostumaan asialle. Myöhemmin ilmeisesti Pertti Vehviläisen avituksella puolustusvoimatkin otti koulupainin ohjelmaansa sotilaspainin nimellä.

Itse olen ollut noin vuosikymmenen ajan Keski-Pohjanmaan Liikunnan kautta myös Nuori Suomi -kouluttajana viemässä oppia molemmissa painin sisarlajeissa opettajille, päivähoitajille, liikuntakerhoille ja seurojen vetäjille. Monet koulutuksista ovat olleet pitäjissä, joissa ei ole lainkaan painia, joten lajisanomaa voi viedä koulutuksen ohessa aivan uusille paikkakunnille.


Innostavaa palautetta

Tammi-helmikuussa ennätin pitää neljä eri tilaisuutta. Niistä kaksi oli täällä naapuripitäjässäni Haapajärvellä ja yksi Haapavedellä. Hannu Kiminkisen innoittamana suuntasin talvilomaviikolla kurssinpitoon Varkauteen asti.



Varkautelaisia iltapäiväkerhojen ohjaajia ja opettajia vastaanottamassa Juhani Rintakummun nasikka- ja koulupainin oppeja Repokankaan koululla.


Haapajärvellä opissa oli yhteensä lähes 40 henkilöä, joista valtaosa oli opettajia. Haapavedellä koulutus suuntautui lukion liikuntakurssilaisille sekä yläasteen liikunnan valinnaisryhmälle. Siellä erilaista liikuntaa sai rapiat 50 oppilasta ja muutama opettaja. Varkaudessa temmelsi molskilla ja koripalloympyröissä toistakymmentä opettajaa, seuraihmistä ja päivähoidon ammattilaista.

Valtaosalta kursseista saan ryhmäläisiltä kirjallisen palautteen. Se on ollut hämmästyttävän innostunutta. Lasten kanssa työkseen toimivat sanovat nassikka- ja koulupainin tuovan liikuntaan aivan uuden ulottuvuuden. On saatu luvallinen tapa harrastaa kamppailuleikkejä, jotka myös kehittävät monipuolisesti.

Muutama vuosi sitten vedin koko Keski-Pohjanmaan opettajien koulutuspäivillä nassikka- ja koulupainia. Muut kaksi lajia olivat tuolloin jalkapallo ja telinevoimistelu. Keskinäisessä vertailussa opettajat kokivat painiosuuden kaikkein mielenkiintoisimmaksi.

Nuoren Suomen kautta painillisia lajeja ovat kouluttamassa myös monet sellaiset, joilla ei ole lajitaustaa, ja painiväki ei ole edes tietoinen tästä lajimme oheistoiminnasta. Painiväenkin kannattaa kuitenkin olla aktiivisesti asialla, sillä nassikka- ja koulupaini ovat keinoja tuoda lajiamme esille suurten massojen keskellä. Sitä kautta löytyy myös uusia tulijoita painisaleille, eikä imagomerkitystäkään sovi vähätellä.



Naisopettajilla oli Varkaudessa hauska ilta, kun Vieskan Voiman Juhani Rintakumpu nasikka- ja koulupainin ohjaajakurssilla oppia antoi!


Teksti: Juhani Rintakumpu
Kuvat: Hannu Kiminkinen

Lisää 22.2.2007 Varkauden kurssin kuvia nettiosoitteessa: www.varkaudenurheiluseurat.fi