|
|
Savo-Karjala alueen seurojen yhteistyö Yhteistyön syntyjuuret Kaksikymmentä vuotta sitten, taisi olla vuosi 1987, Hannu Kiminkinen otti allekirjoittaneeseen ensimmäisen kerran yhteyttä tarkoituksena kehittää Savo-Karjala alueen painitoimintaa. Keskustelujen seurauksena kehkeytyi nyt kaksikymmentä vuotta jatkunut Savo-Karjala alueen kuukausipainijärjestelmä. Ainakin vuodelta -88 löysin ”arkistoistani” useammatkin tulokset. Mukana olevat seurat Kisoihin osallistuvat kaikki alueen seurat: Joroisten Jyske, Joensuun Voimailu-Kerho, Liperin Taimi, Kuopion Kisa-Veikot, Outokummun Vesa, Sorsakosken Teräs, Simpeleen Vesa, Varkauden Tarmo ja nyt viime vuosina myös Kajaanin Juntta sekä Vaajakosken Kuohu. Alkuaikoina oli mukana myös mikkeliläisiä, iisalmelaisia ja pitkään Joensuun Yrityksen painijoita. Nykyisin välillä jostain seurasta ei ole edustusta kisoissa tai mukana olevien määrä vaihtelee. Osanottajamäärä on pyörinyt pienimmillään kolmenkymmenen huitteilla ja parhaimmillaan yli kahdeksankymmenen. Nimensä mukaisesti kisoja on painikausina lähes joka kuukausi. Miksi tällaisia kisoja? Kehittyäkseen painijanalut tarvitsevat ottelutuntumaa. Täältä susirajalta on pitkä matka ruuhkasuomen minne tahansa kisoihin. Välillä tuntuu, että muualta on tänne pitempi matka kuin täältä sinne. Täällä järjestetyt kansalliset kisat potevat osanottopulaa. Näihin tarpeisiin meidän ns. kuukausipainit on luotu. Painijanalut, pojat ja tytöt uskaltavat lähteä tällaisiin ”pieniin” kisoihin paljon herkemmin, kuin kansallisiin. Kisoissamme vielä järjestetään pitemmälle ehtineille omat sarjat, niin että he eivät peloita aloittelijoita pois. Matkat ovat lyhyehköt, päiväseltään ehtii hyvin käydä. Muutenkin seurojen kannalta tällä tavalla saadaan mukaan toimivia jäseniä. Ei ole kovin iso kynnys vuorollaan järjestää tällaisia omiksi koettuja kisoja. Samalla joutuu kuitenkin läpikäymään jollain tavalla isommankin kisan vaatiman rutiinin. Myös seurojen yhteishenki kasvaa. Naapuria autetaan, missä tarvis. Vanhemmat voivat lähteä katsomaan ja kannustamaan omiaan. Samalla he saavat luontaisella tavalla koulutusta painin saloihin. Toimitsijapula Suurimpana ongelmana koettaneen tuomaripula. Kuitenkin aloitteleville tuomareille tällaiset kisat ovat oivallinen paikka hankkia tuomarikokemusta. Kisojen suuruus ei ole este osallistumiselle. Toinen puute on osaavien ottelujärjestäjien vähyys. Yhteishengen avulla molemmista on selvitty. Tulevaisuus? Seurojen toiminnassa on nousu- ja laskukausia. Juuri tällä hetkellä kisojen järjestämisen osalta tuntuu alueellamme Savo-Karjalassa lievää passiivisuutta. Taitaa sittenkin suurin syy ”laiskuuteen” olla tuo tuomarien ja ottelujärjestäjien puute. Mutta kun ongelma on huomattu, se on ratkaistava. Yhteistyötä ja vastuuntuntoa yli seurarajojen, avunantoa ja koulutusta. Haittaisiko se, jos kahden – kolmen tunnin painirupeama venähtäisi puolisen tuntia ja keskityttäisiin samalla nykyistä paremmin tuomariasioihin ottelujen aikana ja koulittaisiin järjestävän seuran omia ottelujärjestäjiä. Itse olen valmis olemaan apuna, kunhan päivän askel passaa. Samalla sopivasti kuulutellen myös valmentajat, vanhemmat ja painijan alut itse saavat tietoiskuja. Muutamilla seuroilla on tälläkin hetkellä painin harrastajia varsin paljon. Innostuksen iskeminen voisi antaa uutta puhtia niillekin, joilla nyt on vähemmän salilla kävijöitä. Uskon, että paini Savo-Karjalassa edelleen elää ja vahvistuu vain entisestään. 
Kerran Savo-Karjala alueen kuukausipainit oteltiin Kuopion torin laululavalla. Tämä kuva Varkauden Kauppakadun kesäkatuillan paineista vuodelta 1992. Teksti: Vesa Haarala Kuva: Hannu Kiminkinen |
|||
| © 2007 Suomen Painiliitto ry |
|