|
|
Neljän olympiakisan tuomari Painiliiton toiminnanjohtaja Pertti Vehviläinen miehen ikään
Vehviläisen mielestä suomalaiset painituomarit ovat pitkän ajan olleet erittäin arvostettuja oikeudenjakajia liki 200 maan kansainvälisessä painiliitossa. Aloittaessaan painituomaritehtäviä hän sai erittäin tärkeää oppia ja mallia suomalaisilta kansainvälisen erikoisluokan tuomareilta Lassi Toivolalta ja Seppo Nurmiselta. Ensimmäisissä olympialaisissaan Barcelonassa hän toimi tuomarina Lassi Toivolan kanssa. Kolmessa seuraavassa olympiakisassa hän on ollut vihellyshommissa yhdessä Lassin pojan Karri Toivolan kanssa. Pertti Vehviläisen mielestä painituomarin tärkeimmät ominaisuudet ovat oikeudenmukaisuus, sääntöjentuntemus ja niiden oikea tulkinta. Tiukoissa otteluissa painijat toimivat sääntöjen rajamailla voittaakseen ottelun. Tuomarin tehtävänä tiukoissakin otteluissa estää kaikki sääntörikkomukset. Usein painijat aistivat epävarman mattotuomarin ja alkavat itse ”johtaa” ja tuomita ottelua. Tällöin ottelussa on kaikki katastrofin ainekset. Varsinkin monissa etelän maissa fanaattinen yleisö asettaa tuomareille suuria paineita, joka saattaa näkyä tuomioissa. Hyvän mattotuomarin tulee olla itse ottelussa ”näkymätön herra”, joka olemuksellaan pakottaa painijat sääntöjen mukaiseen rehtiin painiin, valottaa hyvän tuomarin ominaisuuksia Vehviläinen. Harrastuksen kautta Vehviläinen on saanut tutustua noin 50 maan painikulttuuriin paikan päällä. Lentokentät, hotellit, kilpailupaikat ja harjoitussalit ovat näissä maissa tulleet tutuiksi. Antoisinta tuomaritoiminnassa on kuitenkin ne suhteet, mitkä hän on pystynyt luomaan eri maiden paini-ihmisten kanssa. Karelinin viimeinen ottelu mieleenpainuvin Pertti Vehviläisen vaikuttavin painiottelu mattotuomarina on ollut raskaansarjan finaaliottelu kreikkalais-roomalaisessa painissa Sydneyn olympialaisissa. Tässä ottelussa Venäjän Alexander Karelin kohtasi amerikkalaisen Rulon Gardnerin. Ottelun voitti USA:n Gardner aiheuttaen Karelinin pitkän uran ainoan tappion kansainvälisissä otteluissa. Kilpailun jälkeen Karelin lopetti uransa ja hänet valittiin myöhemmin suurella äänimäärällä Venäjän duumaan, missä hän edelleenkin toimii. Vehviläinen arvostaa Alexander Karelinia erittäin suurena ihmisenä ja urheilijana. Sydneyn finaaliottelussa mattotuomarina huomasin, että Karelinin oikea olkapää oli loukkaantunut aikaisemmissa otteluissa eikä hän finaalissa pystynyt painimaan täydellä teholla finaaliottelua, muistelee Vehviläinen historiallista ottelua. Tappion jälkeen Karelin ei itse selitellyt tappion syyksi vammojaan ja oli kieltänyt sen myös tämän selittelyn Venäjän valmennusjohdolta. Suomen paini tarvitsee avointa yhteistyötä Suomessa paini on ehdottomasti yksi menestyksekkäimpiä urheilulajeja. Kuitenkin Suomeen verrattuna useissa maissa painin arvo urheilulajina tai maan kulttuuriin kuuluvana osana on käsittämätön. Näissä maissa mm. taloudelliset resurssit ovat mittaamattomat. Suomalaisena on ollut vaikea ymmärtää näissä maissa sitä arvostusta, mitä olen saanut osakseni toimiessani kilpailujen valvojana tai tuomarina. Suomen Painiliiton toiminnanjohtajana toimiessa Vehviläisen ”mottona” suomalaisessa painissa on koko suomalaisen painiväen yhdistäminen. Hyvänä tukena hänen toiminnalleen on ollut Painiliiton puheenjohtaja Yrjö Tuokon johtama hallitus. Suomalaista painia viedään eteenpäin vain yhdistämällä kaikki voimavarat. Vehviläinen näkee tärkeänä myös julkisuus- tiedotustoiminnan. Näissä asioissa hänen mielestä yli 100-vuotiaassa Painiliitossa on otettu ”iso askel oikeaan suuntaan”. Tuomarina Pertti Vehviläisen seuraava tavoite on olympialaiset Kiinan Pekingissä. Kansainvälisten tuomareiden eläkeikä on 60 vuotta, joten vielä on aikaa jatkaa tätä ”mieluista harrastusta” ja etsiä uusia hyviä tuomareita kansainvälisille molskeille, tiivistää haastattelun päätteeksi Vehviläinen. Merkkipäivää Pertti Vehviläinen viettää lomailemalla perheen kanssa Bulgarian Sunny Beachillä. Matkan ajaksi tulisieluinen painimies on kuitenkin vastoin vaimon toivomusta sopinut tapaamisia bulgaarialaisten painituomariystävien kanssa. Balkanin seutuhan on tunnetusti painiystävällistä seutua. Tästä klikkaamalla avautuu Vehviläisen ansioluettelo. Teksti ja kuva: Hannu Kiminkinen |
||||||
| © 2007 Suomen Painiliitto ry |
|
