|
|
Ala-Huikun pitkä tie Euroopan mestariksi Ilmajoen Kisailijoiden painija Jarkko Ala-Huikku, 28, heitti ja väänsi itselleen pronssimitalin nuorten MM-kisoissa vuonna 2000. Tuosta hetkestä asti Ala-Huikku on ollut seurattu mies painipiireissä. Odotukset tulevaan olivat kovat jo vuosituhantemme alkuhetkillä. Mutta tie mestariksi on usein pitkä, kivulias ja vaivalloinen. Sitä se oli myös Jarkko Ala-Huikulla. Ala-Huikku lunasti lupauksensa Tampereen EM-kisoissa 2008. Hän otti kultaa painimalla jokaisen ottelunsa tietoisen tarkasti, väkevästi ja tyylikkäästi. Jarkko Ala-Huikku oli hereillä jokaisessa ottelussaan joka ikinen sekunti. Noin ei ole aina ollut. Ala-Huikku menetti takavuosina pelin SM-tasollakin usein. Hän voitti SM:n vuonna 2000, ja vuonna 2007. Noiden vuosien välissä hän otti pronssin vuonna 2006. Useana vuonna hän menetti pelin ennen tärkeimpiä otteluja. On totta, että loukkaantumiset ovat vaivanneet "Huikkua". Kylki- ja muut vaivat ovat toistuvasti estäneet ja eliminoineet Jarkko Ala-Huikun pääsyn molskimelskeeseen. Taitekohta tulevaan tapahtui Lahden SM-kisoissa vuosi sitten, 2007. Tuolloin Jarkko Ala-Huikku oli väkevä, kestävä, tarkka ja otteikas. Ihan kuten nyt. Tampereen äskeisissä EM-kisoissa Jarkko Ala-Huikku puolusti uskomattoman hyvin. Hän nauliutui mattoon kiinni niin, että siitä häntä ei juui nosteltu ja kieputeltu. Ihmeissään oli etenkin armenialaissyntyinen bulgarialainen Armen Nazarian, mies, joka on ottanut kahdesti olympiakultaa, muutaman maailmanmestaruuden ja kuusi Euroopan mestaruutta. 
Painijan pitää toki olla tekninen, taktinen ja väkevä. Mutta voittoisalla painijalla on poikkeuksetta myös mielettömästi tahtoa ja henkeä. Pelkät lihakset ja niiden hallinta eivät riitä kultakorokkeelle asti. Jarkko Ala-Huikun mestarillinen paini EM-Tampereella oli monien asioiden summa. Ala-Huikusta huokui kauas tietynlainen pitelemättömyys - äkisti tulikin mieleen eteläpohjalainen sanonta, jota edesmennyt runoilija Arto Melleri käytti usein, kapakoissa ja vähän muuallakin. Sanonta kuului ja kuuluu: - Pirelkää musta kiinni, notta mä en revi mun rahojani! Eipä tuolla Mellerin Artolla aina niin mahdottomasti rahaa ollut, eikä rikas ole Ala-Huikun Jarkkokaan, kun kerta painija on. Mutta asennetta oli Artolla, kuten on Jarkolla. Asennetta ja jotain sellaista, mikä Etelä-Pohjanmaalla ja eteläpohjalaisilla yhä kummasti totta on. 
Teksti: Hannu Ranta Kuvat: Antti Latva-Kyyny, Fightermag |
|||
| © 2008 Suomen Painiliitto ry |
|