|
|
Olympiavuosi alkaa - ollaanko valmiina? Suomen Painiliitto valmistautuu yhteen media-arvoltaan tärkeimpään vuoteen sen satavuotisen historian aikana. ”Supervuosi” tuo tullessaan koti EM-kisat Tampereella ja sen jälkeen armottoman taistelun olympiapaikoista vielä kevään lopulle. Elokuun olympialaiset ovat painin osalta aina ”se suuri näytön paikka”, jonka perusteella viimekädessä koko olympiadin onnistuminen arvioidaan. Millaisessa kunnossa on Suomen ”lippulaiva” eli kreikkalais-roomalaisen painin edustusryhmä? Hyvässä joukkueessa on sopiva sekoitus kokemuksen tuomaa tietoisuutta omasta tasosta ja nuoruuden tuomaa ennakkoluulottomuutta haastaa kaikki, jokaisessa harjoituksessa ja jokaisessa kisassa. Meillä voisi tällä hetkellä olla sellainen joukkue, mutta riittääkö meidän urheilijoiden taso laajalla rintamalla lunastaa paikkoja Pekingin koneeseen ja onnistua siellä säilymään mitalikannassa? Tavoitteen mukaiseen 3-4 olympiapaikkaan on tultava paljon onnistumisia ja tason on noustava MM-kisojen suorituksista! Kova taistelu kisapaikoista Arviolta kovin tilanne on 74 kg sarjassa, jossa MM-kisojen kahdeksasta jaossa olleesta paikasta Eurooppa otti seitsemän, mutta heistä viisi oli jonkinasteisia yllättäjiä. Laskin jatkokarsinnoissa Suomen lisäksi paikkaa tavoittelevan 16 kivikovan tason urheilijaa, joten haastetta riittää. Jo EM-kisoissa innokkaimpien joukkoon ilmoittautuu Ukrainan Shatshky, Georgian Kvirkvelia, Venäjän Samurgatshev (tai Ivanitsenko tai joku muu), Ruotsin Babulfath, Armenian Djulfalakian ym ym. Ja kokemus on opettanut, että helppoa ei tule olemaan missään sarjassa eikä missään kisassa! Karsintoihin on laitettava kaikki peliin ja sitten paikan lunastamisen jälkeen rakennettava viipymättä yksilöllinen ja mahdollisimman optimaalinen valmistautuminen olympialaisiin. Pekingissä menestyy urheilija, joka on osaamiseltaan ja ominaisuuksiltaan kansainvälistä huipputasoa. Hän on valmis kohtaamaan kenet hyvänsä, hän hallitsee taktisesti parhaiten voimassa olevat säännöt ja osaa käyttää tehokkaasti omia vahvuuksiaan otteluiden voittamiseksi. Lisäksi hänen on pystyttävä keskittymään 100 prosenttisesti omaan tekemiseen, oman suoritustason säilyttämiseen ja hetkessä kiinni pysymiseen. Olympialaisissa on paljon ”normaalia” suuremmat puitteet, mutta toisaalta järjestelyjen toimivuus tuo varmuutta. Häiriötekijöitä on myös valtavan suuressa kisakylässä. Median huomio on arviolta 100 -kertainen tavallisiin arvokisoihin verrattuna ja se pitää nähdä mahdollisuutena, ei painostuksena. Olympialaisissa menestyy todelliset huippu-urheilijat! Elämää on tiedossa Pekingin jälkeenkin, joten ainakin osan urheilijoista ja valmentajista täytyy jo suunnata katseensa kohti sumuista Lontoota. Sukupolvi vaihtuu ja viimevuosien vahvat menestyjät tekevät tilaa tuleville, joko vapaaehtoisesti tai mieluummin väkisin. Mutta pääsemmekö ikiaikaisesta ongelmastamme nostaa nuoria lahjakkuuksia kansainväliselle tasolle? Pystymmekö rakentamaan nuorille sellaisen valmentautumisen kokonaisuuden, että he omalla halulla, taidolla ja päättäväisyydellä sekä ammattimaisella valmentamisella kehittyvät todella hyviksi, huipuiksi? Siihen tarvitaan uusia resursseja, uudistuvaa osaamista ja ennen kaikkea uudenlaista yhteistyötä liiton, alueiden, seurojen ja valmennuskeskusten välillä! Vietetään nyt Rauhaisat Joulut ja aloitetaan sitten Uusi Painivuosi 2008. Se hemmotelkoon painin ystäviä hienoilla otteluilla, joista riittävästi päättyy suomalaisen voittoon! Painiterveisin
|
||||||
| © 2007 Suomen Painiliitto ry |
|
