23. - 26.6.2008 Daugavpils Latvia
Matkaraportti poikien ja tyttöjen vapaapainin EM-kisoista

Odotukset korkealla

Vapaapainijat lähtivät kadettien EM-paineihin Latvian Daugavpilsiin melkoisen toiveikkaina. Suomen joukkueeseen valitut 5 poikaa ja 5 tyttö olivat painineet kevään kansainvälisissä turnauksissa hienosti ja viimeistelyharjoitukset olivat sujuneet lupaavan terävästi. Mieliala oli kaikilla korkealla kun istuimme minibussissa matkalla Daugavpilsiin. Pojat hoitivat painonsa hienosti kuntoon, eikä sen suhteen ollut mitään ongelmia. Porin Paini-Miesten Ville Heino (76 kg) laihtui muuten matkan aikana 2-3 kg vaikka muiden mielestä söi ja etenkin herkutteli koko ajan.

Latvian kesä oli kaunis ja paikalliset viettivät juhannusta Suomesta katsottuna viikon myöhässä. Kisajärjestelyissä oli pieniä puutteita, sillä esim. ensimmäinen punnitus meni lähes katasrofiksi järjestäjien tietokoneiden sekoiltua pahemman kerran. Onneksi Mr. FILA, eli kotoisesti Suomen Karri Toivola, otti tilanteen lopulta hallintaansa.

Pojat painivat alakanttiin

Suomalaisista oli ensimmäisenä kilpailupäivänä matolla Helsingin Paini-Miesten kaksikko Petteri Martikainen (50 kg) ja Jere Kunnas (58 kg). Molemmat kohtasivat saksalaisen vastustajan.

Petteriltä odotettiin etukäteen paljon, sillä hän oli mm. keväällä paininut loppuotteluun todella kovassa Turkin Victory Cupissa. Ottelussaan Petteri kuitenkin sortui kahteen taktiseen virheeseen jaksojen loppupuolilla ja hävisi ottelunsa Timur Seidelille pistein 2-2 ja 2-4. Ovelasti paininut Seidel käänsi Martikaisen jalkoihin menot reisinostolla edukseen aivan jaksojen lopussa. Petterille Seidel oli lähes pahin mahdollinen vastustaja, sillä pojat ovat harjoitelleet paljon yhdessä ja tuntevat toistensa tyylin läpikotaisin.

Jere Kunnas paini tyylillensä poiketen liian varovasti ja Saksan Eugen Kapitanov pystyi selvittämään tilanteet zone-alueen rajalla itselleen. Kunnas hävisi ottelun täpärästi 0-1, 0-2. Kumpikaan avauspäivän suomalaisista ei selvinnyt keräilyihin, sillä saksalaiset eivät edenneet kultaotteluihin.

Vaasan Toverien Karwan Ahmadi joutui toisena kilpailupäivänä kovan haasteen eteen. Ottelukaavio heitti heti avausvastustajaksi Venäjän erittäin nopean Belek-ool Kuzhugetin. Kirgiisiasta lähtöisin oleva venäläinen ei antanut Karwanille hetken rauhaa, vaan kävi koko ottelun ajan herhiläisenä jalkoihin.

Venäläinen hallitsi sarjan 46 kg ottelun alkua mielin määrin ja vei ensimmäisen jakson pistein 6-0. -Alussa en ehtinyt vastustajan mukaan alkuunkaan. Kaveri oli liukas liikkeissään enkä ehtinyt puolustaa jalkoja riittävän nopeasti, selvitti Karwan ottelun kulkua. Toinen jakso sujuikin jo tasaisemmin. Kuzhuget ajoi jälleen jo jakson alussa voimakkaasti yhteen jalkaan, mutta Vaasan Toverien kasvatti oli nyt hereillä. Hän tempaisi venäläisen reisinostolla siltaan ja tuomarit antoivat tilanteesta pisteet 2-2. Ahmadi pääsi tilanteesta päälle ja sai hyvän vyörytysotteen kiinni, mutta venäläisen mattopuolustus piti.

Ottelun loppupuolella Kuzhuget räväytti vielä salamana palomiehenpyörän ja pisti vaasalaisen lopulta selälleen. - Harmittaa niin paljon, että ei sitä pysty edes sanomaan, kuvaili Ahmadi tuntojaan heti ottelun jälkeen. Karwan oli mukana ensimmäisissä EM-kilpailuissaan ja hetken tuumailtuaan ajatukset olivat jo tulevassa. -Tiedän, että olen parempi painija kuin miten kisat nyt meni. Harjoitellaan nyt vaan lisää ja yritetään ensi vuonna uudestaan.

Muista päivän suomalaisista matolla olivat myös Espoon Urheilijoiden Ronny Rännälä (54 kg) ja Porin Paini-Miesten Ville Heino (76 kg). He molemmat pystyivät avausottelussaan kukistamaan espanjalaiset vastustajansa, mutta sitten tie nousi pystyyn.

Rännälä taisteli jatkossa hyvin Moldovan Igor Moroin kanssa, mutta meni ratkaisevassa kolmannessa erässä selälleen. Ronnyn paini oli räväkkää seurattavaa, mutta lopussa kunto hieman petti. Heino johti Puolan Jacek Bilensinkiä ensimmäisellä jaksolla 1-0, mutta puolalainen vippasi jakson lopussa Heinon selälleen. Villellä olisi ollut tässä sarjassa varmasti mahdollisuudet vaikka mitaleille, mutta tällä kertaa ei keskittyminen ollut täydessä kunnossa.

Ja oikeastaan joka pojalla oli kyllä selvästi eväät parempaankin esitykseen. Nyt ei vain ns. natsannut. Ehkä tämä kuuluisa kansainvälinen kovuus oli sittenkin vielä heikkoa, vaikka yrityksen puutteesta ei kyllä ketään voinut moittia. Pojat myös päästivät vastustajan liian helposti jalkaan ja yrittävät päältä kaivaa kääntöjä. Kotimaan kisoissa tämä tyyli puree, mutta ei arvokisoissa. No, oppia tuli taas rutkasti lisää. Martikainen, Kunnas ja Rännälä pääsevät ikänsä puolesta vielä ensi kesänäkin kadetteihin. Heino ja Ahmadi tavoittelevat arvokisamenestystä seuraavaksi juniorien ikäluokasta.

Alanen ja Salmi mitaleille

Tytöt tulivat meidän äijjäporukan perässä ja toivat ilon meidän poika- ja äijjäporukkaan iloisella olemuksellaan ja vielä iloisemmalla painillaan.

Lappajärven Veikkojen Emmi Alanen aloitti sarjassaan 49 kg väkevästi ja löi Sveitsin taitavan Nathalie Rieserin pistein 6-0, 3-3 ja 2-0. Toisella jaksolla Rieserin sai vietyä pahan näköisesti niskalenkistä, mutta viimeisellä jaksolla Alanen sai taas paininsa kasaan ja napsi nopeilla jalkoihin menoilla ratkaisupisteet itselleen.

Seuraavassa ottelussa Alanen lipsahti taas niskalenkkiin, nyt viejänä oli Turkin Atakol Melek, joka vei ensijakson 1-4. Toisella jaksolla nähtiin sisuuntunut suomalainen, joka tuli röyhkeästi päälle ja väänsi niska-käsi sidonnalla turkkilaisen selälleen.

Ottelu finaalipaikasta oli thrilleri Venäjän Svetlana Lipatovaa vastaan. Ensimmäisellä jaksolla ei tehty ottelupisteitä laisinkaan ja mentiin clinch-tilanteeseen, jossa Lipatova sai tehtyä pisteen arvoisen kaadon. Toisella jaksolla Alanen ajoi röyhkeästi kaksi kertaa jalkaan ja vei sen 2-0. Sama toistui kerran kolmannella jaksolla ja Alanen pääsi tuulettamaan loppuottelupaikkaa.

Finaalivastustaja Maria Livatshin joukoissa oli opiskeltu hyvin Alasen tyyli. Ukrainalainen paini passiivisella tyylillä ja käänsi Alasen jalkoihin menot edukseen pistein 1-2, 0-2. -Viime vuonna olin näissä kisoissa pronssilla ja nyt hopealla. Voitin näissä kolme tosi kovaa tyttöä, joten tyytyväinen pitää olla, Alanen iloitsi hopeamitalistaan.

Arvokisaensikertalainen, Vaasan Voima-Veikkojen Jenny Salmi sarjassa 43 kg kohtasi ensimmäisellä kierroksella Valko-Venäjän Yanesa Kaladzinskayan. Salmi meni pystykaadolla 3-1 johtoon, mutta vahvakätinen vastustaja pääsi väännöllä selättämään Salmen.

Kun Kaladzinskaya eteni kultaotteluun asti, Salmelle aukeni suora paikka pronssiotteluun Moldovan Cristina Baciuta vastaan. Sulvan tyttö ajoi vahvan palomies-sidonnan myötä itselleen ensimmäisen jakson pisteiksi 2-0. Toisella jaksolla Salmi otti tarkalla painilla 2-1 voiton. -Hienolta tuntuu ja olen kyllä tyytyväinen. Olo on nyt väsynyt mutta onnellinen, kertoi Salmi.

Sarjassa 38 kg paininut Helsingin Paini-Miesten Sanna Ritvasalo joutui tunnustamaan Saksan Laura Mertens paremmakseen, vaikka ottelun alussa kävikin ennakkoluulottomasti jalkoihin kiinni. Sannan kisaurakka jäi yhteen otteluun.

Tampereen Koo-Veen Jenni Ihanamäki otti sarjassa 52 kg kaksi matsia. Ensin tuli tappio Espanjan Karina Sanchezille pistein 0-4 ja 0-4. Keräilyottelussa Ihanamäki sai jo paininsa parempaan kuosiin, mutta joutui taipumaan kovan taistelun jälkeen kolmeen jaksoon venyneen ottelun Unkarin Alexandra Kotelesia vastaan 0-2, 4-3 ja 0-2.

Pia-Maria Koski myös lähellä palkintopallia

Ilmajoen Kisailijoiden Pia-Maria Koski osoitti selvästi olevansa sarjan 46 kg parhaimmistoa Euroopassa. Ensimmäisessä ottelussa kaatui Latvian Elina Vercrinke helpon tuntuisesti selkävoitolla. Toisessa ottelussa "happijokisen" puristukseen joutui Turkin kova Sezer Sumeyye ja tuloksena jälleen hieno selätys. Ottelussa finaalipaikasta tuli kuitenkin harmittava takaisku ja Venäjän Patimat Bagomedova pisti puolestaan Pia-Marian selälleen toisella jaksolla. Ensimmäinen meni Venäjän tytölle 0-2. Pronssiotteluun Pia-Maria sai hyvän latauksen, mutta Saksan Eileen Friedrich oli etevämpi jaksoin 2-3, 0-3. Tuloksena oli täpärä tippuminen mitaleilta, mutta saavutettu viides tila antaa uskoa tulevaan.

Usko Suomen vapaapainiin säilyi. Tytöt ovat selvästi oikealla tiellä, sen todistaa saavutetut mitalit ja asenne matolla. Pojatkin ovat sieltä tulossa. Vapaapainin miespuolisesta arvokisamitalista on vierähtänyt jo muutama vuosi aikaa, mutta itse ainakin uskon, että se tulee. Tänä vuonna se ei odotuksista huolimatta tullut, mutta ensi vuonna se on jo toivon mukaan lähellä. Kun poikienkin mitalihana saadaan vain auki, niin siitä onkin sitten jo helpompi jatkaa.



Kuvassa Daugavpilsista kotimaahan saapunut pronssimitalisti Jenny Salmi ja valmentaja Pasi Kohtala (kuva Antti Pekkala).



Latvian Daugavpilsissä otetussa kuvassa Jenny Salmi ja Emmi Alanen (kuva Kari Salmi).

Harri Vallin
vallin.harri@gmail.com